La Pâque tranquille et la vie vraiement quotidienne

Bonjour mes amis! :) Tästä teksitistä tulee lyhyt ja ytimekäs - lupaan ja vannon. Olen huomannut, että yleensä tekstini ovat hervottoman kokoisia sepustuksia kaikesta turhasta, mutta asiaa tuntuu aina vain riittävän. Tämän kirjoituksen asiasisältö ja kuulumisten summaus on: laiskuus on hyvästä ja ulkomaillakin eletään arkea. Lyhyestä virsi kaunis: en ole viime aikoina tehnyt oikein mitään ihmeellistä, nauttinut vain olostani keväisessä Keski-Euroopassa.

Pääsiäinen oli ja meni. Sää oli kaunis, lämpötila 25 astetta ja aurinko paistoi. Muiden paikallisten tapaan minäkin sain raahattua itseni kaupungin keskuspuistoon ottamaan aurinkoa ja lukemaan kirjaa. Ostin tätä tarkoitusta varten piknikhuovankin. Auringonpaiste lämmitti sekä ihoa että mieltä ja siitä nautiskellessa kului pitkäperjantai ja lankalauantai. Perjantaina nautiskelin myös itsevalmistamastani herkkuruoasta: lampaankyljyksiä punaviinikastikkeessa, paistettuja yrittiperunoita ja palanpainikkeeksi kylmää rosé-viiniä. Oikein herkullinen ateria. <3 Pääsisäissunnuntaina kävin ranskankielisessä messussa Luxemburgin Notre Dame -katedraalissa. Kaunis tilaisuus ja kirkko oli täynnä. Katolisessa messussa on sitä jotain. Ehkä se on rituaalisuus, joka minua katolisessa kirkkokulttuurissa viehättää. Ristinmerkit, kättelyt, kumartelut jne. Kaikki tuo rauhoittaa mieltä ja luo jumalanpalvelukseen selkeän rytmin. Ainoa miinus messussa oli käsiohjelemien puuttuminen, sillä koskaan ei tiennyt, mitä seuraavaksi tapahtuu. Lisäksi Isä meidän -rukous ja uskontunnustus ovat ranskaksi kiitettävän vaikeita ja tuplasti haasteellisempia, jos ei koskaan ole kyseisiä litanioita ranskaksi lukenut tai lausunut. Niinpä mutisin kirkossa omiani parhaani mukaan uskontunnustuksen kohdalla. Pääsiäismaanantai meni vain lomaillessa. Minulla oli suuret suunnitelmat lähteä pääsiäisenä käymään Luxemburgin herttaisissa pikkukylissä, mutta en sitten jaksanut. Johtuu varmaan myös siitä, että tiedän toukokuun olevan reissausta täynnä ja pääsiäisenä sain kerätä voimia tuleviin koitoksiin.

Viikkoa ennen pääsiäistä ihana ystäväni Minna Hautala poikkesi luonani kylässä. Minna saapui Utrechista, Hollannista bussi-juna -yhdistelmällä Brysselin kautta. Meillä oli oikein mukavaa Luxin ihmeitä katsellessa ja kuulumisia vaihtaessa. Leikimme turisteja, söimme herkullisia leivoksia ja juustoja sekä saimme ikuistettua itsemme erään polttariporukan valokuvakansioon. Kyseiset pojat olivat yhtä kekkulissa kuin suomalaiset konsanaan, joten ehkä alkoholinkulutus on kaikkialla maailmassa samanlaista. Polttarit ainakin muistuttivat suomalaisia vastaavia menosta ja meiningistä päätellen erehdyttävän paljon. Patjan Minnan majoitusta varten sain lainaan iki-ihanalta paikalliselta Suomi-kontaktiltani Tuulialta. Patja on hyvässä tallessa ja odottaa vieraita, joita saapuu touko- ja kesäkuussa lisää. On hauska saada vieraita tänne, sillä Luxemburg on paikka, jonne harva suomalainen eksyy, ellei varta vasten tule tänne jotakuta tapaamaan tai töihin. Turisteja on kaupungissa ihan kiitettävästi, mutta ei täällä mistään turistirysästä voi puhua, vaikka nähtävää kaupungissa toki onkin. Tervetuloa siis käymään, mikäli kiinnostaa! Patja on käytettävissä kesäkuun loppupuolelle saakka. :)

Muuten aika on kulunut lenkkeillessä, töissä ja Pariisiin valmistautuessa. Paljon paperisotaa on edessä sekä muuton että paikoilleen asettumisen osalta. Hiukan jo etukäteen hirvittää ranskalainen byrokratia, joka lievästi sanottuna on mutkikasta. Olen kuullut kauhujuttuja pitkistä prosesseista ja ynseistä virkailijoista. Toisaalta ja onneksi olen saanut paljon hyviä neuvoja ja vinkkejä paperiasioiden hoitamista varten. Ja onneksi pääsen tutustumaan ranskalaiseen byrokratiasirkukseen vasta kesällä, saan kerätä voimia tuleviin taisteluihin kaikessa rauhassa. :)

Ensi viikonloppuna jätän Luxin hetkeksi rauhaan ja siirryn päiväksi muutamaksi Espanjan auringon alle. Tai ehkä pitäisi kirjoittaa Katalonian auringon alle, koska matkakohteenani on Barcelona. En ole aiemmin kyseisessä kaupungissa vieraillut, mutta olen kuullut siitä paljon hyvää. Barcelonan lentokentällä olen joskus istuskellut pari tuntia, mutta itse kaupunki on suhteellisen vieras. On siis mukava päästä ihan uuteen paikkaan turistia leikkimään sekä espanjaa puhumaan. Sekä tietenkin syömään tapaksia ja juomaan viiniä. :) Samalla saan tavata pikkuveljeni ja kälyni, jotka ovat Espanjaa kiertämässä. Barcelona on heidän reissunsa päätepiste ja minulle mukava matkakohde pitkäksi viikonlopuksi. Espanjan ihmeitä on siis luvassa seuraavalla kirjoituskerralla.

Eipä tällä kertaa tämän ihmeempiä. Arkista aherrusta Luxemburgissa. Töitä, ruokaostoksia, pyykkäystä, siivousta, satunnaisia turistikierroksia. Näistä kaikista on kevääni Luxemburgissa tehty ja hyvä niin. Matkustaminen on kivaa, mutta välillä todella rankkaa. Siksi on hyvä saada välillä olla kotona - oli koti sitten Suomessa tai ulkomailla. Luxemburg on tämänhetkinen kotini ja siksi täällä on ollut hyvä olla, vaikka väliaikaisuuden tunne ajoittain vaivaakin. Toisaalta, kuten joku viisas on todennut: "väliaikaista kaikki on vaan". Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. Ensi viikolla halataan ja tavataan. A bientôt mes cheris! :) XXX