Bonsoir tout le monde! Je suis arrivée en Luxembourg depuis huit heures de voyager. Eli ihanaa iltaa kaikki ihmiset! Olen viimein päässyt perille Luxemburgiin kahdeksan tunnin matkustamisen jälkeen. Hassua, miten pienikin matka Euroopan sisällä ottaa aikaa, kun siihen lasketaan mukaan odotukset lentokentällä, matkat sinne ja kaikki muu hässäkkä, joka matkustamiseen liittyy. Nyt olen kuitenkin perillä, joten on aika kertoa muutama sana matkasta tänne. :)
Lähdin siis Helsingistä aamulla matkaan noin klo 11.00 tätini Raijan luota. Lentokentälle menin taksilla, sillä iso matkalaukku ja käsimatkatavarat eivät innostaneet bussikyytiin. Taksikuski oli oikein mukava ja matka taittui nopeasti. Lentokentän lähtöselvitys oli maailman nopein ja tehokkain. Osasyyllinen tähän on automaatti, jossa lähtöselvitys tehdään ja ainoastaan matkalaukku laitetaan matkaan tiskillä. Tällä kertaa uusi elämä ulkomailla ei alkanut ylipainomaksuja maksamalla, vaan laukkuni painoi tasan 21 kg. Näköjään jotain hyötyä on ollut kaikesta jatkuvasta ulkomailla ravaamisesta, sillä olen näemmä oppinut pakkaamaan. Kovan työn ja tuskan takana tämän taidon hankinta olikin. :)
Lento Luxemburgiin kävi Kööpenhaminan kautta SAS:n koneilla. Köpiksen kenttä oli muuttunut parempaan sitten viimenäkemän, sillä se oli oikein siisti ja viihtyisä aiempaan nuhjuisuuteen verrattuna. Sen sijaan Tanskan kalleus oli pöyristyttävää, koska maksoin voileivästä, pienestä limusta ja kahdesta myslipatukasta lentokentällä noin 18€. Älytöntä, mutta pakko oli syödä, koska lentokoneissa ei enää tarjoilla ilmaista ruokaa ja siellä on vielä kalliimmat hinnat. Tanskasta sen verran, että kieli kuulosti edelleen hassulta ja unohdin, että siellä käytetään vielä kruunuja. Jouduinkin kentältä soittamaan pikkuveljelleni Laurille, joka ystävällisesti tarkisti netistä tanskan kruunun kurssin. Kiitos Lauri, oot paras! <3 (10 tanskan kruunua on muuten noin 1,40€, jos jotakuta kiinnostaa tällainen tieto.)
Lento Köpiksestä Luxemburgiin (josta aion puhua tästä eteenpäin Luxina yksinkertaisuuden ja laiskuuden nimissä) sujui rauhallisesti ja tasaisesti. Kone oli pieni ja suhteellisen täynnä, mutta vieressäni ei istunut ketään. Matkustajat näyttivät pelottavan varakkailta, sillä tunsin itseni vähän köyhäksi kaikkien Louis Vuittoneiden ja hienojen läppärilaukkujen keskellä. Varmaan kaikki tai suurin osa olivat jotain EU-ihmisiä. Jos he taas olivat luxembourgilaisia, niin ilmeisen varakkaita sellaisia, mikä ei toisaalta ole yllätys., koska Luxissa on korkea elintaso ja kalliit hinnat. Tämä näkyy mm. asuntojen vuokrissa, joista kohta enemmän lisää.
Pääsin siis turvallisesti perille Luxiin, jossa vastassa oli siisti kenttä ja perille tullut matkalaukku. Ikinä ennen en ole saanut laukkua suoraan, kun saavun matkalaukkuhihnan viereen. Nyt niin tapahtui, joten pisteitä Luxin kentälle ripeästä palvelusta. (Vinkvink Helsinki-Vantaa!) Kentältä kaupunkiin pääsi bussilla, mutta isojen matkatavaroiden ja bussinvaihdon vuoksi otin kentältä taksin alleni. Matka kaupunkiin ei ollut pitkä ja taksat samaa luokkaa kuin Suomessa. Taksikuski oli portugalilainen ja yhteinen kielemme oli ranskan ja englannin sekametelisoppa. Luxissa on siis paljon ulkomaalaisia vierastyöntekijöitä ja kolme virallista kieltä (ranska, saksa ja luxemburgin kieli), mutta ihmiset puhuvat myös hyvää englantia. Aion kuitenkin pärjätä täällä ranskalla (sitä vartenhan täällä olen!) ja ainakin katukylteistä päätellen, se tuntuu olevan maan yleisin kieli.
Ensivaikutelma Luxista oli oikein hyvä, sillä lunta ei ole, asteita on noin 10 plussaa ja kaupunki on herttaisen pieni sekä sekoitus ranskalaista ja saksalaista pikkukaupunkia. Sää yllätti leutoudellaan, joten kevättakin osto on varmaan pikapuolin edessä, jos tällaiset lukemat jatkuvat. Tervemenoa vain Suomen talvi ja lumikinokset! :) Hostellini on todella hieno, siisti ja sijainniltaan vanhan kaupungin lähellä. Aamiainen kuuluu hintaan, mikä on plussaa. Turistikierros kaupungissa jää huomiselle, sillä tänään olen liian väsynyt liikkumaan mihinkään. Meinasin koneessakin nukahtaa istualteni. Asiointi hostellin vastaanotossa sujui muuten tyylipuhtaasti ranskaksi. Se tuli suustani yllättävän luonnostaan ja ymmärsin lähes kaiken, mitä tiskin takana ollut tyyppi selitti. Kielitaidon puolesta hyvä alku uudelle arjelle. :)
Sitten siihen asumiseen, sillä (kuten ehkä arvaattekin) en aio asua hostellissa koko kevättä. Syynä väliaikaiseen hostellimajoitukseen on asunnottomuus, sillä en ole lukuisista yrityksistä huolimatta löytänyt Luxemburgin kaupungista tai sen lähistöltä asuntoa itselleni. Kuten sanottua asuntojen vuokrat ovat Luxissa pilvissä, sillä alivuokralaishuoneesta saattaa joutua maksamaan 600-700€ pahimmassa tapauksessa. Oma hintahaarukkani liikkuu max. 450€ tienoilla, mutta niin on laita myös muilla opiskelijoilla ja harjoittelijoilla, joita Luxissa kuulemma on paljon. Asunnonmetsästys on siis lievästi sanottuna ollut haasteellista ja eniten ärsyttää, kun kämppätiedusteluihin ei vastata. Olen kuitenkin hyvin toiveikas ja lisäksi vakuuttunut, että paikan päällä asunto on helpompi löytää kuin etänä. Huoli siis pois, kyllä aina joku majapaikka löytyy! :)
Itse asiassa väliaikaismajoitus muutamaksi viikoksi on jo löytynyt. Pelastavaksi enkelikseni on osoittautunut eräs suomalainen Tuulia, jonka yhteystiedot löysin FinLux-seuran (Suomalaiset Luxemburgissa -yhdistys tai jotain vastaavaa) keskustelupalstalta. Reippaana tyttönä laitoin Tuulialle ennen joulua sähköpostia ja kyselin vinkkejä asunnonhankintaan Luxissa. Hän antoi hyviä neuvoja ja kirjoitti, että hätätilassa pääsen vähäksi aikaa hänen vierashuoneeseensa asumaan. Koska asuntoa ei ollut toissapäivään mennessä löytynyt, kirjoitin Tuulialle uudemman kerran ja otin hänen erittäin ystävällisen, vieraanvaraisen ja sydämellisen tarjouksensa väliaikaismajoituksesta vastaan. Olenkin huomenna muuttamassa hänen luokseen viikoksi pariksi. Tapaamme huomenna täällä hostelillani ja matkaamme Tuulian kotiin Ranskan puolelle. Muutan siis huomenna hetkeksi Ranskaan. :) Luxissa on siis aika tavallista, että ihmiset asuvat Saksan, Belgian ja Ranskan puolella ja käyvät sieltä käsin töissä Luxissa. Itse toivon saavani kämpän ennen pitkää Luxista, mutta näin hätätilassa kaikki käy. Siksi siis olen enemmän kuin mielläni ja kiitollisuudellani menossa Tuulian luokse hetkeksi. Saan etsiä asuntoa rauhassa ja näenpähän samalla ranskalaista elämää. :) Syntyy jutunjuurta ja kerrottavaa tänne muistiin kirjoitettavaksi. :D
Mutta tässäpä tämän hetkiset kuulumiset. Perillä ollaan ja hyvin menee. Olo on lievän hämmentynyt ja myös vähän kotoisa. Alan jo vähitellen ehkä tottumaan jatkuvaan reissaukseen ja matkalaukkuelämään. Välillä se rassaa, mutta tällä hetkellä en valita elämäni saamista käänteistä. Olen uudessa massa tapaamassa uusia ihmisiä ja kokemassa uusia jännittäviä asioita. Mitä muuta voisin pyytää, kun tällaisia kokemuksia olen aina halunnut? Nyt elän niiden keskellä ja olo on siksi auvoinen.
Jaahas, nyt riittää jaarittelu tältä päivältä ja on aika käydä yöpuulle reissusta väsyneenä. Huomenna tai ylihuomenna yritän kirjoittaa lisää tekstiä tänne nettiyhteyksien salliessa. Voikaa hyvin, pysykää ihanina ja bon week-end à tous mes cheris! <3 Je vous aime! Bonne soirée! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti